• Etusivu
• Yritys
• Tuoteinfo
• Tuotekatalogi
• Yhteystiedot
• Ratkaisut
• Tuotekori

Hankintaohjet luokan integroiduista AV-järjestelmistä

Luokan integroitu AV-järjestelmä, AV-ohjausjärjestelmä, ohjauspaneeli...

On monia nimiä ja nimikkeitä joilla tällaisia erilaisia luokan AV-järjestelmiä sekä myydään että pyydetään. Tarjouspyyntö on toki tärkein dokumentti kun suunnittelet AV-hankintaa. On silti tärkeää ensin selvittää käyttäjien tarpeet sekä erilaiset todelliset vaihtoehdot ja hankinnan resurssit.

On harmillisen yleistä pinota sieltä-täältä ostettuja laitteita opettajan pöydälle tai apupöydälle ilman mitään suunnittelua tai järkevää ohjausta. Näissä käyttö perustuu aina laitteiden nappeihin, kaukosäätimiin ja hyvään muistiin. Voi olla että alimmaisena on jokin kuluttajatason viritin-vahvistin tai jopa (yleensä hyvin edullinen) kotiteatterin keskusyksikkö sekä niiden omat tai erikseen ostetut pakettikaiuttimet tai jopa tietokonekaiutinpaketti. Tämä ratkaisu on paitsi epäkäytännöllinen, myös av-vastaavalle työläs opettaa ja ylläpitää. Koska usein eri luokissa on vielä eri laitteet, on salaatti valmis.

Toinen vaihtoehto, yleensä uudisrakentamisen tai laajan remontin yhteydessä, on käyttää AV-suunnittelijaa. AV-suunnittelija suunnittelee koulun AV-laitteistot ja kaapeloinnit kokonaisuutena jokaista nippeliä myöten. Hän työskentelee, tai ainakin pitäisi työskennellä, yhteistyössä esim. rakennuttajan ja sähköurakoitsijan kanssa. Ongelmallista on, että AV-suunnittelu on monesti mammuttimainen ja kallis. Jos kyseessä ei ole korjaus/uudisrakentaminen ei AV-suunnittelijaa useinkaan ole varaa hälyttää paikalle. Tällöin ollaan pitkälti laitteiden myyjien tiedon varassa. Alan ammattilaiset antavatkin mielellään ohjeita ja ne ovat yleensä parhaita, kokemukseen perustuvia ideoita joille annetaan yleensä myös referenssejä. Yli- tai aliampumista tulisi välttää.

Jos tarveharkinnassa päädytään siihen että keskitetty ohjausratkaisu on tarpeen, pitäydytään tavoitteessa. Tarjouspyyntöasiakirjassa ei tulisi antaa lupaa tarjota lopulta mitä tahansa, sillä tällöin on suuri riski "joutua ostamaan" halvimman vaihtoehdon vaikka se ei olisikaan tavoitteen, mutta silti kuitenkin teknisesti tarjouspyynnön mukainen. Jotta laajasta laiteviidakosta löytyy se oikea, tulee tietää muutamia teknisiä asioita eri tekniikoista ja laitteista. Mitä ne tekevät ja mitä eivät. Vain nämä tietämällä välttyy tilanteelta jossa hyvässä uskossa tehty hankinta paljastuu joksikin muuksi.

Asiaan on hyvä perehtyä vaikkapa seuraavien määreiden avulla. Tämä voisi olla ikäänkuin "tiekarttana" hankinnan suunnasta päätettäessä ja apuna arvioinnissa.

Mitä ohjausjärjestelmä on:

• AudioVisuaaliset luokkajärjestelmät ovat kokoelma materiaalia toistavia laitteita (kuten CD, DVD, VHS, C-kasetti, PC, Laptop, dokumenttikamera...) sekä kuvan ja äänen (AudioVideo) toistavia laitteita, yleensä dataprojektori sekä kaiuttimet
• Näiden lisäksi järjestelmä sisältää myös keskitetyn laiteohjauksen, joka toteutetaan joko vapaasti pöydälle sijoitettavalla tai kiinteällä ohjainpaneelilla
• Järjestelmän tulisi sisältää myös erillisen, keskitetyn kytkentäyksikön (AV-valitsimen), johon kaikki ohjattavat ja esittävät laitteet fyysisesti liitetään ja jota ohjataan ohjauspaneelilla tai vastaavalla tavalla. Olennaisia ominaisuuksia on aito logiikkaohjaus joka pitää huolen siitä, että käyttäjän painamasta napista todella tapahtuu odotettu toiminto kaikissa tilanteissa
• Ohjaus tulee olla sellainen ettei sen käyttämiseksi tarvita paksua manuaalia tai että ohjeet ovat nippu eri laitteiden opaskirjoja tai ohjaimen "näppäinkarttoja"
• Järjestelmässä ei saa olla minkäänlaista tarvetta käyttää minkään kytketyn laitteen omaa IR-kauko-ohjainta "normaalissa" käytöss. Se tulisi olla kokonaisuudessaan ohjausjärjestelmän hallinnassa. Ihanne tapauksessa järjestelmä on niin suunniteltu ja toteutettu että käyttäjän ei tarvitse tietää laitteiston sielunelämästä yhtään mitään, vain käyttää
• Eri laitteiden ohjaus tapahtuu joko RS232 sarjaliikenteellä tai Infrapunasignaalilla tai tulevaisuudessa USB liitännän kautta. Näistä vain RS232 ja USB mahdollistavat aidon kaksisuuntaisen tiedonsiirron, joka tarkoittaa esim. projektorin ns. tilasignaalin saamista ohjausjärjestelmälle. Tällainen tieto on esimerkiksi projektorin päällä/pois tai käynnistys/sammumis -tieto, sekä valitun sisääntuloportin tieto. Millään muulla tavalla ohjausjärjestelmä ei voi tietää missä tilassa projektori on ja voiko sille syöttää seuraavan käskyn
• Järjestelmän tulisi voida myös monitoroida siihen liitettyjen lähettävien laitteiden tilaa, eli sitä tuleeko signaali vai ei. Vain tällä tavalla voidaan kontrolloida onko esimerkiksi DVD laite päällä vai ei. IR signaali on aina yksisuuntainen, joten sen kautta ei voida saada tätä tietoa
• Järjestelmä tulee olla suunniteltu niin, ettei laitteiden sijoittelu vie pöytätilaa tai kokoa laiteröykkiötä apupöydälle tai vanhalle pulpetille, eikä laitteiden sijoittelu saa määräytyä itse laitteistosta
  
• Kaapeloinnit tulee olla mahdollisimman näkymättömät sillä ne ovat hyvin arkoja vaurioille ja ne tulisi pitää minimissään
• Luokan AV-ratkaisu tulee olla siis sellainen ettei se näy juurikaan käyttäjälle saatikka luokalle. Siksi käyttöliittymän tulisi olla intuitiivinen ja selkeä ilman kryptisiä painikkeita tai tarvetta painaa montaa, eli käytännössä yli yhtä nappia halutun toiminnon suorittamiseksi
• Järjestelmän pohjana voi olla myös interaktiivinen taulu jos siihen on kytkettynä lähteiden kytkentälaite tai PC. Lisäksi tarvitaan projektori ja aktiivikaiuttimet
• Äänentoisto tulee olla toteutettu laadukkailla ammattitason aktiivikaiuttimilla tai vahvistimen ja passiivikaiuttimien yhdistelmällä

Ohjausjärjestelmäksi ei tule kutsua:

• AV-ohjausjärjestelmäksi ei voida katsoa lajitelmaa erilaisia toistimia (kuten edellä) jotka on kytketty vain toisiinsa (in/out) ja joita ohjataan jokaisen laitteen omilla kaukosäätimillä
• Myöskään pelkästään projektoriin kytkettyinä toteutus ei ole koulukäytössä suotavaa sillä se tekee kaapeloinnista raskaan ja siksi arvokkaan ja on kömpelö eikä siinäkään saa aikaan muuta kuin lähteen valinnan ja mahdollisesti äänenvoimakkuuden säädön. Tällaisessa tapauksessa on lisäksi huomioitavaa, että projektorin tulee olla tällöin aina päällä (lamppukulut)
  
• Järjestelmässä tulee siis voida myös ohjata siihen liitettyjä laitteita eikä vain valita lähdettä. Jos laitteisto on koottu erilliseen AV-valitsimeen, tulee valitsimen lisäksi olla jonkinlainen ohjauspaneeli tai vastaava joka myös kykenee ohjaamaan IR (InfraRed) ohjauksella toimivia laitteita kuten kuten DVD soittimet, VHS nauhurit TV-virittimet jne. sekä myös RS232 liitännällä toimivia laitteita kuten dokumenttikamera ja dataprojektori
  
• AV-valitsin ei ole vielä ohjausjärjestelmä! Jos halutaan AV-valitsin, on se muotoiltava tarjouspyyntöön sellaiseksi. Tällä tavalla hankinnasta tulee todennäköisesti mahdollisiman riidaton. Lisävarusteeksi voi aina pyytää tarjoamaan laiteohjaukset
  
• Opetettava yleiskaukosäädin. Erilaiset makroihin perustuvat ratkaisut antavat "sokkona" etukäteen ohjelmoituja, yleensä IR eli makroja joiden joukosta jokainen kytketty laite tulisi havaita omansa ja osata reagoida siihen. Näin menetellen ei kuitenkaan voida tietää laitteiden tilaa eikä voida olla 100% varmoja toiminnasta eri tilanteissa. Järjestelmän tulee reagoida aina samalla tavalla tilanteesta riippumatta
• Paneelit/kaukosäätimet joissa on useita Power-näppäimiä. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjaimen ainoa etu on päästä eroon useasta eri kaukosäätimistä. Toiminta on silti identtistä jos projektorille, kameralle DVD:lle, videoille jne. n paneelissa oma virta-päälle nappi. Kyseessä on siis multikauko-ohjain, joka tosin on luokkaan paremmin sopivassa kotelossa... Logiikka silti puuttuu ja jättää käyttäjälle useitä virhepainalluksen mahdollisuuksia
• Pelkästään IR signaaleihin perustuva järjestelmä, kts. edelliset. Joidenkin IR laitteiden joitain komentoja ei nimittäin voi, yleisen luulon vastaisesti, kopioida ohjaavalle järjestelmälle. Monessa laitteessa on aivan eri ohjauskäskyt kauko-ohjaimelle kuin RS232 käskyt ja ovat monesti combokäskyjä, jotka tekevät useita asioita, riippuen kyseisen laitteen kulloisestakin tilasta... Näin on käytännössä mahdotonta olla varma että ohjaus onnistuu 100% varmasti jokaisella kerralla
• Äänentoistona tietokoneen perään suunnitellut kaiutinpaketit taikka kotiteatterijärjestelmät eivät sovellu luokkakäyttöön

Valinnanvaraa siis on kaikissa hinta- ja laatuluokissa. Mikään laitteisto ei silti ole synonyymi AV-järjestelmälle. Olennaisinta on selvittää tarkkaan millaiseen käyttöön ja millaisin todellisin, käyttäjiltä saatuihin vaatimuksiin laitteiston pitää pystyä. Alimitoitettuna ja mahdollisesti halvimpana hankittu ratkaisu voi olla vuosien mittainen hukkainvestointi jos käyttäjät kokevat sen olevan epämukavan käyttää tai toiminnassa on jatkuvasti puutteita. Siksi kokonaisvaltaisesti hankittu ratkaisu on usein parempi vaikka ei halvin olisikaan. Lisäksi on muistettava että ostajalla on täysi oikeus vaatia tarjouspyynnössä tarjoajaa esittelemään toimivaa tuotettaan ja esimerkiksi asentamaan malliluokan ennen lopullisen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Hankintasopimus on sitova dokumentti ja siihen mennessä ostajan tulee olla selvillä mitä on ostamassa. Älä usko vain myyjän puheisiin vaan vaadi demo koulullasi. Sillä tavalla varmistetaan että laitteisto on todella tarpeiden mukainen.

Mitä sitten valita?

• Jos riittää että yhdellä kauko-ohjaimella käytetään kaikkia laitteita valitaan tällöin yleiskauko-ohjain tai ohjelmoitava paneeli tms. Tällainen toimii jos laitteita on vähän ja ne sijaitsevat kaikki kaukosäätimen kantaman alueella eli yhdessä pinossa
  
• Jos halutaan liittää useita toistaiva laitteita yhteen esittävään laitteeseen riittää kun hankitaan yksinkertainen AV-valitsin. Tällöin AV-valitsimesta valitaan lähde ja käytetään joko laitteiden omia näppäimiä tai kaukosäätimiä
  
• Jos hankintaan liittyy tarve päästä edellisen lisäksi eroon kaukosäätimistä ja halutaan mahdollisimman helppo ja käyttäjälle läpinäkyvä järjestelmä, valitaan aito keskitetty ohjausjärjestelmä

Tällä tavalla jaottelemalla päästään alkuun ja erotetaan jyvät akanoista. Ne tulee määritellä tarjouspyyntöön juuri tällaisina jolloin jää mahdollisimman vähän riitauttamisen aiheita. Kaikkia näitä kolmea määrettä ei saa yhdellä kertaa, vaan on valittava "varustetaso". Hinta kasvaa luonnollisesti varustelun myötä mutta sen tuomat hyödyt täytyy voida arvottaa tarjouspyynnössä.